Kei tĒnei wĀhanga
Kupu Whakataki
Tauira Flash
Ngā Āhuatanga i Pā - Te Tiriti
1800
- 1849
1850
- 1899
1900
- 1949
1950
-
Ngā Āhuatanga i Pā - Aotearoa Whānui
1800
- 1849
1850
- 1899
1900
- 1949
1950
-
English version of this page
|
WĀtaka
HE WĀTAKA WHĀNUI 1800-1849 |
Te taenga mai a te MĀori
I te hekenga nui a te Māori i Poronihia, ka takahia te nuku o
Te Moana-nui-a-Kiwa kia tae mai rātou ki Aotearoa nei. Kāore
i roa i muri i te ūnga mai, kua marara haere ki ōna tōpito
o te motu. Ko Hawaiki te wā kāinga taketake o te Māori
i roto i ngā kōrero tuku iho, engari kāore i te āta
mōhiotia kei hea ake tēnei kāinga. E ai ki ngā
kōrero, nā te wahine a Kupe (ko Kupe tētahi o ngā
kaitoro tuatahi i tēnei whenua), nā Hineteaparangi i tapa
te motu nei ko Aotearoa. Heoi anō, ki tā ētahi karu
hītori, nō te takiwā o te tau 1840 i ara ake ai tēnei
ingoa, kāore i mua atu. |
1642 Abel Tasman
I te 18-19 Tīhema 1642, i a ia e rapu haere ana i te whenua rahi
ki te tonga, ka ū mai tētahi kaipōkai moana Tatimana
ko Abel Tasman te ingoa ki Te Tai Tapu. Whakatangihia ana e te iwi
kāinga te pū tohu riri, ehara, whakautua ana e ngā
pū tuku oro a Tasman. Ka whakaekea e ētahi o ngā Māori
te kaipuke o Tasman, i muri mai ka pakō ko ngā pū tuku
matā a Tasman. Kātahi ka whakarerea e Tasman te whanga nei,
me te tapa ki te ingoa te Whanga Kaikōhuru. |
1769 KĀpene Kuki
I rere tuatahi mai a Kāpene Hēmi Kuki mā runga i te
HMS Endeavour. Ka kite ia i Te Tai Rāwhiti i Tūranga-nui-a-Kiwa,
ka ū ki uta i Tūranganui i te 9 Oketopa 1769. He aha rā,
ka pōhēhē ana heramana he kakari kei te haere, ka pupuhi
i ētahi o ngā Māori. Nō te 10 Oketopa ka whakarārea
e Kāpene Kuki a Tūranganui, engari ka haumiri tonu i te
Te Tai Rāwhiti, he rapu kai, he rapu ō te kaupapa. Kāore
ia i āta taunaha i Aotearoa mā Peretānia Nui Tonu i
runga i te tikanga ‘kitenga tuatahi’. Mēnā i
pērātia, i raro i ngā ture o te ao i ērā
wā, kua riro tonu atu i te Karauna o Ingarangi te mana o te whenua. |
1827 NgĀ teihana
tohorĀ tuatahi
Mai i te tau 1791 kua noho ko te whaiwhai tohorā tētahi tino
umanga i ngā moana o Aotearoa. Engari kāore i whakatūria
he teihana patu tohorā ki uta kia tae rawa ki te tau 1827. Mai
i te Āperira ki te Oketopa i ia tau, ka noho ngā puni nei
hei wāhi e tangohia ai te wā me ngā wheua o te tohorā.
Ko ngā kaihokohoko o Ahitereiria ngā taituarā taha
moni o te nuinga o ngā teihana nei. Nō te ekenga o ngā
1830, kua tū mai ngā teihana e 30 pea, ko te nuinga i Te
Tairāwhiti me te pito whaka-te-tonga o Te Waipounamu. He rerekē
te rahi o tēnā o tēnā. Arā tētahi, ko
tā Weller, i Ōtākou, e 80 rawa ōna whare i tētahi
wā, 120 ngā kaimahi. Ka mutu, ko tētahi hauwhā
o ngā tāngata nei, he Māori. I ērā wā
ka noho ngā kaipatu tohorā Pākehā hei manuhiri
mā te iwi kāinga, ā, ka moe wahine Māori hoki
ētahi. |

1834 Te haki tuatahi o Aotearoa
Tērā tētahi kaipuke i hangaia i Aotearoa, ko te Sir
George Murray te ingoa. I te tau 1830, ka mauheretia te kaipuke nei
e te Tari Taupare i Poihākena. Ko tōna hara, ko te tere
haere me te kore haki, te kore rēhita rānei. He takahi hoki
tēnei i ngā ture reremoana o Ingarangi. I te mea kāore
anō a Aotearoa kia riro hei koroni nā Ingarangi, kāore
i whakaaetia kia whakairia te haki o Ingarangi. Engari ki te rere
kore haki tonu, ka mauheretia ngā kaipuke hokohoko, tae atu ki
ngā utanga uara nui o runga.
I te 20 Maehe 1834, ka hui tahi
a Busby (Te Pūhipi) ki ētahi rangatira o Te Tai Tokerau
me ētahi āpiha taua moana o Ingarangi – e 25 pea
tō rātou tokomaha. Ko te kaupapa, he whiriwhiri i tētahi
haki mō runga i ngā kaipuke o Aotearoa. Kua maha haere
hoki ngā kaipuke o Aotearoa i ērā wā. E toru
ngā hoahoa i tāpaea e Te Pūhipi rāua ko te mihingare
CMS, a Henry Williams (Te Karuwhā) ki te aroaro o te hui. Ko
te mea i pīrangitia e te nuinga, ko tētahi e whakamahia
kētia ana e te Church Missionary Society. Ka ono tau te haki
nei e pīwari ana hei tohu mō Aotearoa, tae noa ki te hainatanga
o te Tiriti i te tau 1840. |
1839 Te nŪpepa
tuatahi
Tērā tētahi tangata matatau tonu ki ngā mahi tā
pukapuka ko Samuel Revans te ingoa, e mahi ana mā te Kamupene
o Niu Tīreni i Rānana. Nōna ka whakatau ki te neke
mai ki Pōneke noho ai, ka tono pūtea taurewa ia i ngā
kaihokohoko ko rātou ngā taituarā o te Kamupene, kia
pai ai tana hoko i ngā taputapu me ērā atu pānga
e hiahiatia hei whakatū wharetā. I puta te putanga tuatahi
o tana nūpepa, te New Zealand Gazette (i te Akuhata 1839) i te
tari o te Kamupene i Rānana, i mua i te rerenga mai o ngā
kaipuke tuatahi o te Kamupene ki Petone. Nō te tau 1844 i kati
ai tana pakihi tā. |
1840-41 Ka riro a Aotearoa
hei koroni tŪturu
Nō te 16 Noema 1840 ka tāia ngā Kupu Whakamana e kī
ana kua tū a Aotearoa hei koroni motuhake, kua kore i noho tonu
ki raro i te maru o Poihākena. Nō te 24 Noema i pānuitia
ai tēnei āhua hou. Engari i te mea ko te kaipuke anake te
manu kawe i ngā karere katoa i ērā wā, nō
te 30 Āperira 1841 ka pā te rongo ki a Hopihana. Taka mai
ki tērā wā, kua noho tonu ia hei Rūtene-Kāwana
mā Kāwana Gipps, Kāwana o New South Wales. |
1847 Te pŪrongo
kutĒtĒ kau tuatahi
Nō te takiwā o te 1815 i tīmata ai ngā mahi kutētē
kau i Aotearoa. Koirā hoki te wā i mauria mai ai e Samuel
Marsden (Te Mātenga) ngā kau tuatahi, mō tana mīhana
i Te Tai Tokerau. Engari i roto i te 30 tau, i te kaha hiahia o te
hapori Pākehā ki te miraka me ērā atu kai ka ahu
mai i te miraka, kua noho te kutētē kau hei mahi tūturu
i Te Ika a Māui me Te Waipounamu.
Ka tae ki ngā 1840,
kua kaha tonu te puta o ngā kai he mea mahi ki te miraka. Arā
ētahi kāhui i Horomaka e kutētēhia ana hei mahi
pata me te tīhi hei tuku atu ki Pōneke me ētahi o
ngā puni tohorā huri i te motu. I te pai o te haere o
ngā pāmu nei, mai i te tau 1847 ka tukuna atu anō
hoki he tīhi ki Ahitereiria. Ko te pai o te tīhi, kāore
e tere kino, ā, mā te rumaki i te pata ki te wai tote,
ka pērā anō tērā. |


|
|
|